tiistai 12. tammikuuta 2010

Muistoja Saarnijärvestä ja Lapinjoen varrelta



















Ylemmät kirjatekstit Pentti Saariston kylätarinoita kirjasta.
Alemmat kirjatekstit Arto Tammisen kirjasta Elämää Lapissa.











Valokuvat:
Ruuhikuva kirjasta Lapin kunnan vanha asutusnimistö.
Kuva Juutilasen lentokoneesta, Jouni Aron arkistosta.
Uimakuva Pentti Saariston kylätarinoita kirjasta ja Kalervo Hollménin arkistosta.

3 kommenttia:

  1. Tehdäänpä tällainen tekninen kokeilu kommentoinnista :) Tiedän sitten sanoa, miten tämä käytännössä toimii...

    Eli vaatii esim. Google-tilin luomisen, mutta se on helppo ja nopea tehdä.

    -Henna

    VastaaPoista
  2. Kesällä kun Lapinjoki on kauneimmillan heinä- elokuussa on se myös valitettavan tukkoinen, ei onnistu melonta eikä soutu, kalatkaan eivät pääse vallien yli oletettavasti. Ennen 1600 luvulla kuninkaan määräyksestä purettiin kaikki seitsemän Lapinjoen patoa suolaisesta vedestä Vaaljärvelle asti. Piti jättää 1/3 väylästä vapaaksi, jolloin kutuaikana kalat pääsivät vapaasti liikkumaan jokea pitkin. Kirjallisuudessa tarinoidaan kuninkaan väylästä, 1/3 väylästä piti olla vapaana kaloille. Saarnijärven yläseen osaan kertyy hiekkaa jokisuuhun satojen metrien matkalle valliksi, kesällä ylitsepääsemättömäksi valliksi niin kaloille kuin soutajillekin. Kun järvessä oli vielä kesälläkin vettä 1950 luvulla hiekka kulkeutui jokisuusta oletettavasti rannoille, sannalle, santarannalle, jonka vanhemmat ihmiset vielä muistavat erinomaisen hyvänä uimapaikkana Kivikylän puoleisella rannalla Sammallahden kallion alapuolella Röynin edustalla.
    Kaikenlainen Lapinjoen vesistön virkistyskäyttö on nyt olematonta, veden laatuun on nyt kesäisin tullut kuitenkin kirkastumista viime vuosina, Saarnijärvessä vettä kesällä vaan on niin vähän, ettei sen maisemallinenkaan arvo pääse oikein esille. Sammallahden esitteissäkin kerrotaan ruohoittuneesta Saarnijärvestä, kukaan ei vaan tunnu tietävän sen historiasta juurikaan mitään.
    Jouni Aro

    VastaaPoista
  3. Luonnollisen kalliopadon räjäyttäminen Sammallahdessa n 50 vuotta sitten ja näihin päiviin jatkunut vedenotto Saarnijärvestä on aiheuttanut vahinkoa tai haittaa kalastukselle; aiheuttaa tulvan vaaran, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi soveltuvuutta virkistyskäyttöön; huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä; aiheuttaa vaaraa terveydelle, taikka muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto).
    Syyteoikeuden vanhentumisajan alkaminen 2 §, 2 momentti koskee ns. jatkuvia rikoksia, joissa rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan aikaansaamisen lisäksi sen ylläpitäminen.
    Luonnonsuojelurikoksen tunnusmerkistö voidaan toteuttaa joko teko- tai laiminlyöntirikoksena taikka kyseessä voi olla myös jatkuva rikos.
    Jouni Aro

    VastaaPoista