Tulevan suunnittelua

Ohjausryhmä kokoontui viikko sitten. Siellä tehtiin tilannekatsaus ja suunniteltiin tulevaa. Yht'äkkisesti tuntuu, että tulevaa toimintaa on paljonkin, mutta intoa piisaa eli eiköhän tämä tästä, kun saadaan kokonaisuudet pienempiin palasiin.

Suunnitteilla on muutama asukastilaisuus, yksi tai kaksi miniseminaaria ja syyspuolella vähän isompi jokiseminaari. Lisäksi Lapinjoen yläosan järvien maanomistajat kutsutaan yhteen ja mietitään alueen yleisuunnittelua. Jokien esitesuunnittelu on käynnissä ja kartoitusten paikkatietotallennus jatkuu. Paikkatietoon on suunnitteilla uuttakin materiaalia Eurajoen linnustoselvityksen kautta. Linnuista puheen ollen - viime vuoden Eurajokimelonnasta saatiin jo hiukan lintuhavaintoja tietoomme. Tämän vuoden Eurajokimelonta järjestetään todennäköisesti kesäkuun 19. päivä. Merkatkaa kalenteriinne. Reiteistä ei vielä ole tietoa...

Syksyn asukastilaisuuksien pohjalta on selvitelty raivaustalkoiden järjestämistä ja jokivarsitauluja. Niidenkin suunnittelua jatketaan tässä keväällä.

Jotta tämmöistä pakettia tälle vuodelle. Tämä tässä vielä elää ja nämä ovat vasta alkutekijöissään, mutta tavoitteita pitää olla.

Muistoja Saarnijärvestä ja Lapinjoen varrelta

Ylemmät kirjatekstit Pentti Saariston kylätarinoita kirjasta.

Alemmat kirjatekstit Arto Tammisen kirjasta Elämää Lapissa.

Valokuvat:

Ruuhikuva kirjasta Lapin kunnan vanha asutusnimistö.

Kuva Juutilasen lentokoneesta, Jouni Aron arkistosta.

Uimakuva Pentti Saariston kylätarinoita kirjasta ja Kalervo Hollménin arkistosta.

Jäätävä järvikierros

Hyvää joulun jälkeistä aikaa!

Kävimme Anne-Marin ja Henrin kanssa tuossa ennen joulua järvikierroksella Hinnerjoki-Lapinjoen yläjuoksulla. Yritimme kurkkia Latvajärvelle, etsimme reittiä Paattamelle, ihailimme talvista Koskeljärveä ja Patajärveä ja näimme Pitkäjärven jatkuvan Hinnerjokena.

Talvi oli parhaimmillaan, lumi maassa, pakkasta -23 astetta, joten oli melko kirpsakka keli ja järvet ja kosteikkoalueet jäässä, joten keväällä kenties pitää uusia kierros, jotta vesialueiden rajat ja koot näkyvät paremmin. Kuitenkin ihan valaiseva kierros ja vesien reitit alueella ovat nyt tutumpia. Järvikierroksen tarkoituksena on aloittaa Hinnerjoen yläpuolisten järvien kunnostussuunnittelu. Siitä seuraa jatkoa ensi vuoden alkupuolella.

Lapinjoen jokivarressa päästiin hyvään alkuun

Lapin osuuspankilla oltiin Anne-Marin kanssa eilen. Paikalla oli kymmenen joen tilasta kiinnostunutta keskustelijaa. Mielenkiintoinen ilta. Minä ainakin opin Lapinjoesta paljon uutta ja pystyn nyt erilailla hahmottamaan joen historiaa ja käytön tarpeita. Niin ja sainhan minä aiemmin esittämiini kysymyksiini vastaukset. Kiitos kaikille osallistuneille monipuolisesta keskustelusta.

Yhdeksi suurimmista ongelmista Lapinjoen käytölle koettiin joen umpeenkasvu, jolloin sen käyttö esimerkiksi melomiseen ja soutamiseen vaikeutuu. Pahimmat kohdat ovat Kinnalanjärvi ja Saarnijärven yläosa. Paras aika vesillä liikkumiseen on keväällä, kun kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt täyteen kukoistukseensa ja vettä on runsaasti. Esille nostettiin Lapinjokisoudun uudelleen elvyttäminen. Hieno idea.

Toinen iso esille noussut ongelma oli jokivarsien pusikoituminen. Joki kulkee pitkiä pätkiä peltojen keskellä, mutta niillä paikoilla, jotka ovat kaikkien tavoitettavissa voitaisiin miettiä esimerkiksi siivous/raivaustalkoita. Esimerkiksi Lapin keskustassa jokimaisema on kesäaikaan melko saavuttamattomissa, vaikka joki kulkee ihan kävelyreittien sivua. Myös jokisuu on voimakkaasti umpeenkasvanut. Keskusteltiin laidunnuksen hyödyistä ja haitoista ja niiton ongelmista. Myös Saarnijärven umpeenkasvu ja tila puhututti paljon.

Antoisan illan jatkoa odotellen...

Hinnerjoki-Lapinjoki marraskuun tihkusateessa

Marraskuista jokivarren kauneutta - sitä olimme eilen Anne-Marin kanssa katselemassa Hinnerjoki-Lapinjoen jokivarressa.

Melko yksinään Lapinjoki saa maisemassa kulkea ja aika harvassa olivat ne paikat, joista jokea pääsi näkemään. Hienoja paikkoja oli kuitenkin useita. Onkohan siellä mahdollista meloa? Liikkuuko siellä kala? Mistä löytyy uimapaikkoja? Milloin Saarnijärvessä on viimeksi ollut vettä?

Innolla odotamme ensi tiistain Hinnerjoki-Lapinjoen ideointi-iltaa. Ehkä saan joihinkin kysymyksiinikin vastauksia. Eli kaikki mukaan Lapin osuuspankin kokoustiloihin tiistaina 24.11. klo 18.

Keskustellaan silloin joen nykykäytöstä ja ennen kaikkea ideoidaan uutta ja mietitään toteutusmahdollisuuksia. Yleisötilaisuus on kaikille joesta kiinnostuneille avoin.

Kappalejaot ei suostu näkymään tekstissä - HÖH! Yrittäkää saada selvää.

Linkkejä

Kerään tähän tiedotusvälineiden linkkejä hankkeesta kirjoitetuista jutuista.

Turun Sanomien uutisointia hankkeen aloituksesta en löytänyt enää netistä tai sitten en osannut etsiä oikein. Jos löydätte linkin, niin kommentoikaa, niin liitän sen tähän tekstiin. Tiedotusvälineiden juttuja Panelian jokivarsikävelystä voi lukea seuraavien linkkien kautta Satakunnan Kansan sivuilta Länsi-Suomi lehden sivuilta:

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194629386097/artikkeli/unohdettu+eurajoki+elpyy.html
http://www.ls24.fi/raumajaalue/joet_monikäyttöisemmiksi_ja_kauniimmiksi_2279828.html

Alasatakunnan sivuilta ei löytynyt linkkiä jokivarsikävelystä, mutta se on luettavissa tiistain 10.11. lehdestä.

Kesän kasvillisuuskartoituksista kertova juttu löytyy osoitteesta:

http://www.alasatakunta.fi/index.phtml/art/5405/t/articles1/top/E-JOEN-KASVIKARTOITUSTA-22.html

Terveisiä Jokivarresta

Ilma ei ehkä suosinut meitä Panelian jokivarsikävelyllä, mutta muuten päivä oli mielestäni todella onnistunut. Paikalla oli vajaa kymmenen kävelijää sekä instituutin edustajista minä, Anne-Mari Ventelä ja Henri Vaarala. Lisäksi tiedotusvälineistöä oli paikalla. Oppaana retkellä oli kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Kuusisto. Kiitos Karille, teitte ison työn, että retki saatiin järjestettyä.

Kävelylle saavuttaessa sateli niin, että oikein vähän kasteli, mutta kun päästiin myllyltä liikenteeseen oli jo ihan hyvä kävellä. Joen käytön kannalta ongelmaksi koettiin joen vedenlaadun voimakkaat vaihtelut ja ennen kaikkea jätevedenpuhdistamolta tulevat ajoittaiset kuormituspiikit. Keskustelussa olivat vastuut ja valvonta, sekä ennen kaikkea tiedottaminen poikkeustilanteissa. Lisäksi huolta aiheutti Köyliönjoesta tulevan veden heikko laatu.

Ideoitakin syntyi. Tai pitkälti niitä oli kai jo mietitty etukäteenkin. Keskusteltiin mahdollisen luontopolun paikasta, uimarantasuunnitelmista, jokivarsitauluista ja jokivarsien pusikoiden raivaamisesta.

Hieno alku! Tästä on hyvä jatkaa.